Öljyhuippu
Öljyhuippu, tai kansainvälisemmin ‘peak oil’ on ilmaston lämpenemisen ohella se toinen asia josta maapallon asukkaiden tulisi olla todella huolissaan.
Jos asian voi yksinkertaistaa:
1. Viimeiset vuodet jokaista neljää käytettyä barrelia kohti on löydetty yksi ja tämä suhde on jatkuvasti huonontunut.
2. Öljyn tuotantoa ei pystytä nykyisestä merkittävästi lisäämään. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto alkaa hiipumaan, ja tuotantohuippu (peak) jää taakse. Eikä se tule koskaan takaisin.
3. Öljyn kulutuskysyntä kasvaa maailmalla käsi kädessä talouskasvun kanssa. Jos talous kasvaa, myös öljyn kulutus kasvaa.
4. Öljyn tuotanto alkaa putoamaan kiihtyvällä vauhdilla vanhojen, helposti hyödynnettävien lähteiden kuivuessa. Kun kysyntä kasvaa, mutta tuotanto pienenee, hinnat nousevat voimakkaasti.
5. Vaikka öljy ei siis ihan vielä varsinaisesti lopu, öljyn tuotantohuippu nostaa hintoja rajusti. Tällä on väistämättömiä seuraamuksia maailman talouteen ja moneen muuhun meille tärkeään asiaan.
Öljyn hinnan kehitys jatkossa
Uudet öljylähteet ovat jatkuvasti hankalammin ja kalliimmin hyödynnettävissä mikä myös nostaa öljyn hintaa. Tiedettyjä öljyvaroja on jäljellä (erittäin) karkeasti noin 1 000 000 miljoonaa barrelia. Perinteistä raakaöljyä pumpataan (ja käytetään) tällä hetkellä 65-70 miljoonaa barrelia päivässä. Loput noin 20 miljoonaa barrelia tulevat muista nestemäisistä fossiileista kuten pikihiekka, nestekaasut, extra-raskas öljy jne. Nykykulutuksella (ilman talouskasvun tuomaa välttämätöntä kasvua) tällä hetkellä tiedettyjä öljyvaroja riittää noin 35-40 vuodeksi, mutta tuotanto tulee hidastumaan ratkaisevasti jo paljon ennen sitä.
Riippuvuus tuontitavarasta
Monet länsimaat ovat erittäin riippuvaisia tuontienergiasta, oli se sitten öljyä tai maakaasua, tai (usein fossiilisilla tuotettua) sähköä. Mitä käy näille valtioille kun energian hinnat moninkertaistuvat tai hanat menevät kokonaan kiinni tuottajamaan kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi? Miten vältämme tai minimoimme romahdukset, sodat ja muut levottomuudet? Millä lämmitämme asunnot ja kasvatamme ruoan? Kuinka kauan rikkaat länsivaltiot ovat rikkaita?
Monenlaisia lieveilmiöitä
Peak Oiliin liittyy lukuisia lieveilmiöitä yhteiskunnille ja maapallolle. Näitä lieveilmiöitä ihmisten on mahdollista ohjailla haluamaansa suuntaan, jos poliittista tahtoa on. Esimerkiksi öljyn kulutuksen vähentymisen myötä kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät, ellemme päätä tehdä jotain niinkin tyhmää kuin alkaa jalostaa öljyä yhä enemmän todella epätoivoisista lähteistä kuten Kanadan pikihiekasta (tar-sands). Huolestuttavaa kyllä, jotkut piruparat siellä ovat jo pienessä mittakaavassa häärimässä (reilu miljoona barrelia päivässä ja paikallinen ympäristö ja vesistö ovat jo käytännössä täysin pilalla). Epäilemättä öljyhuipusta seuraa myös lukuisia pahoja taantumia maailmantaloudessa, sillä nykyinen hyvinvointimme on rakennettu lähes yksinomaan halvan energian varaan.
Taloudessa vuoristorataa
Öljyn hinnan noustessa rajusti sen kulutus tipahtaa kun kaikilla ei ole siihen varaa, josta aiheutuu taantuma, joka pudottaa kulutusta hetkellisesti ja laskee hintoja. Jonka jälkeen talous lähtee taas hetkeksi kasvuun ja homma toistuu. 2008 syksyllä laman alkaessa öljyn hinta oli juuri käynyt 140 dollarin tuntumassa barrelilta, ja lokakuussa 2010 se on noin 82 dollaria. Libyan ja Pohjoisafrikan kriisit alkuvuodesta 2011 nostivat hinnan jo lähelle 120 usd/tynnyri.
Lisää tietoa?
Lisää tietoa öljyhuipusta Linkit-sivulta, tämän blogin artikkeleista, ja jos englanti luistaa, niin “peak oil” on hakusana jonka googleen voi laittaa. Materiaalia on runsaasti. Suomeksi vähän vähemmän, joka oli yksi syy blogin perustamiseen.
Kiireiselle on myös 3 min selkeä videoesitys aiheesta täällä.
Ja jos sinulla on vartti aikaa, niin katso alla linkitetty video. Siinä Rob Hopkins puhuu öljyhuipusta ja sen seuraamuksista.
http://transitionculture.org/2009/11/25/my-ted-talk-now-online/
Pari palaa aitoa öljyhistoriaa:
M. King Hubbertin “Nuclear Energy and the Fossil Fuels” artikkeli vuodelta 1956.
Campbellin ja Laharérren “The End of Cheap Oil” julkaistu Scientific American -lehdessä 1998.
Ja sitten vielä saataville tullut World Energy Outlook 2008
OK, uskon, alan varustautua heti väistämättömään.
Ensin pitää parantaa talon eristeitä, sitten katolle joku aurinkosieppari.
Työpaikkaa ja alaa pitää myös vaihtaa – halpaan öljyyn perustuva duuni on nyt lopetettava ja kouluttauduttava/vaihdettava se työhön jolla on kysyntää kalliin energian aikana.
Saattaa olla että olen viisi vuotta liian aikaisessa, mutta se on pikku juttu siihen verrattuna että olisin pari vuotta myöhässä, jolloin tilanteeni olisi:
- kämppä kylmänä talvisin, energiaa ei saa ja vaikka saisi ei olisi siihen varaa
- aurinkopaneelit yms. on loppu, jono 15 vuotta ja hinnat nousseet taivaisiin
- olen työttömänä, koko teollisuudenala kuihtui pois kun energia kallistui
- uudelleenkoulutukseen miljoona hakijaa, löytyy tuhansia “pätevämpiä” kuin minä
- inflaatio söi säästöt, mitä on jäljellä menee jatkuvasti kallistuvaan ruokaan
- em. lisäksi tietysti riesana on vielä kaikkien aikojen talouslama, työttömyys ja helleaalto, jonka jälkeen myrsky kaataa puun taloni päälle …
Olen itsekäs, otan “riskin” ja toimin heti!
Jyri, hetken aikaa haistelin että onko kommentissasi sarkasmin pistävää hajua.
Varsinkin alku vaikutti hieman jyrkältä verrattuna normaaliin hyssyttelyyn johon yhteiskunnassa törmää.
Oli tai ei, niin toimenpiteitäsi ehdotan lämpimästi mahdollisimman isolle osalle porukasta. Jos auttaa ensin itseään, on paljon paremmissa lähtökohdissa auttamaan muita. Ja jos toimii liian aikaisin, niin ei ole kiirettä tehdä ihan kaikkea ihan heti. Nyt on vielä pelivaraa esimerkiksi kouluttautumisessa.
Öljy/energiaintensiiviset alat, jotka ovat riippuvaisia suotuisasta talouden kehittymisestä, kuten vaikkapa matkailu (ensisijaisesti kaukomatkat) ovat todennäköisesti ensimmäisiä liipasimen alla. Sitten tulevat näihin liittyvät alat. En osaa suoriltaan sanoa mitä kerrannaisvaikutuksia näillä on, mutta voisi äkkiseltään kuvitella että esim. melko täysin matkailun varassa elävä Kreikka ei tule kokemaan kaavailtua “pitkää ja voimakasta” talouskasvua jolla se saisi velkansa hoidettua. Joutuvat todennäköisesti myymään koko paskan pankeille tai defaulttaamaan velkansa ja eroamaan eurosta. Suosittelen heille jälkimmäistä.
Itse olen juuri laittamassa tilaukseen aurinkolämpökeräimet ja savukaasukierukan höystettynä uudella lämminvesivaraajalla. Raporttia niistäkin tulee tässä jossain vaiheessa.
Tsemiä.
Ei tässä sarkasmi tai uusi hallitus valitettavasti auta.
On toimittava itse ja ihan oikeasti käytännössä, siis aloitin jo:
Talon eristeen lisäyskartoitus, -kuvaukset yms. on tehty, valmista tulee kesällä. Puhallusvillaa ja uudet tuulenohjainlevyt yläpohjaan nyt ainakin, kosteussulku täytyy myös tarkistaa. Ikkuna- ja ovitiivisteet uusiksi ja tuplaksi. Em. taitaa onnistua ihan itseltäkin pikkurahalla, takaisinmaksuaika on varmaan vuosi tai pari nyk. sähkön hinnalla.
Mietin myös uutta lämminvesivaraajaa ja aurinkokeräimiä.
Mutta miten saan aurinkokeräimet oikeaan kulmaan talon harjalle – siis tarkasti etelään ja 60 astetta kallistusta ja talon päälle missä paistaa parhaiten? Lämpöä tarvitsen tietysti eniten/se on kalleinta kun aurinko on matalalla ja silloin on paikan, suunnan ja kallistuksen oltava tasan oikeita. Eikä saa olla keräimet lumen alla tms. Talon korkein kohta harjan päällä on paras paikka. Mistä saan kunnon telineen keräimille, painaa n. 160 kg? Miten se kiinnitetään? Myrskyt tms.? En ole vielä löytänyt tietoa …
Savukaasukierukka takkaan olisi myös kiva laittaa samalla, jotta saisi takasta siihen uuteen vesivaraajaan auringolle vaihtoehdon sähkön lisäksi. Vai pitäisikö hankkia vesivaraajaan lämpöpumppu (ilmalämpöpumppu on jo)? Kaikki em. on vähän liikaa pikku mökkiini ja näillä energian hinnoilla typerää, jotain porrastusta pitää harrastaa mutta valmiudet varmistaa.
Odottelen rempparaporttiasi siis mielenkiinnolla!
Uutta duunia mietin ja etsin (yksi hakemus on jo lähtenyt, pakit tuli) ihan tosissaan, entistä leipäpuuta ajan jo vähitellen “hallitusti” alas.
Autoa emme välttämättä tarvitse, ajoja vähennän jo nyt.
Ruokavarastoja pitää myös täydentää niin että selviää oman keittiön eväillä ainakin pari viikkoa, nyt pitää käydä kaupassa joka toinen päivä. Se tietysti toimii kun yhteiskunta toimii, mutta jo yksi laajalakko tai joku lintuinfluenssa-karanteeni saa meidän perheen nälänhädän partaalle hetkessä – vakavammasta nyt puhumattakaan. Parin viikon safkat saa muutamalla satasella, gourmeeta ei kannata varastoida.
Täytyy vaan toivoa että yhteiskuntarauha säilyy kriisiaikoinakin. Homma menee vaikeaksi jos pitää ottaa armeija-ajankin opit huomioon (tulivoima, liikkuvuus, huolto, siviilit yms.).
Varsinkin jos naapurit eivät varustaudu tulevaan mitenkään.
Pitääkö niidenkin auttamiseen varustautua?
Jyri, totta turiset.
Kaikkeen ei voi eikä kannata varautua. Paras tapa on lienee vähentää yleistä riippuvuuttaan mahdollisimman monella sektorilla askel kerrallaan. Kun emme tiedä, mitä on tulossa, niin parasta on myöskin pitää oma joustavuus mahdollisimman hyvänä. Redundancy on lienee se termi. Eli se, että samat perusasiat voi tehdä monella tavalla. Vaikkapa ruoan valmistukseen on hyvä olla muitakin tapoja kuin sähköstä riippuvaiset. Ja toisaalta voi olla jossain määrin perusteltua, että on jokin vaihtoehtoinen tapa tuottaa myös sähköä. Ja lämpöä.
Olen itse harkinnut diesel-aggregaatin hankkimista, lähinnä pidempiä sähkökatkoja varten (joita voi tulla ihan nyky-yhteiskunnankin oloissa). Se, että oman kaivomme vesipumppu toimii talvella, tarkoittaa sitä, että vesiputki ei jäädy vaikka sähköt olisikin poikki. Aggregaatti maksaa itsensä takaisin ensimmäisen tällaisen sattuessa ja sen ehkäistäessään.
Naapureiden auttamisesta, kannattaa miettiä asiaa niin, että mitä paremmin on auttanut itseään, niin automaattisesti sitä paremmin voi auttaa myös naapureitaan.
Itse tyhjensin varastosta yhden hyllykön roinasta ja pakkasin tilalle hieman säilyvää ruokaa ja tarvikkeita. Se on osoittautunut käteväksi, sillä vaikka jääkaapista olisi vaikkapa oliivit loppu, niitä on yleensä sitten varastossa. Kierrätän siis pientä varastoa, ja samalla lisääntyy valikoima “mitä tehdä tänään ruoaksi”.
Tästä tulikin mieleeni, että juttelin tuossa naapurin kanssa. Hänelläkin oli remonttisuunnitelmia, aikoo hankkia pihalle kaivurin tekemään kivimuureja, jotta saa tasaisemman pihan päältä ajettavaa ruohonleikkuria varten. Kysyin samalla, että paljonko diisseliä hänen rekka-autonsa vievät, kuulemma 80 litraa satasella, firma perustuu kahteen autoon, jotka kuluttavat tuhat litraa päivässä. Mutta oli hänellä huolenaihekin, pihalla kasvava kuusi (nuori ja terve) voi milloin hyvänsä kaatua hänen talonsa päälle.Patista näitä nyt sitten varautumaan öljyhuippuun.
Leena, nythän on kyseessä vakavat asiat mutta silti:
:D:D
Mutta joo, on tietty hankala nähdä miten hommat kehittyy, mutta on aika todennäköistä että kumipyörä-kuljetukset vähenee. Ei ne tietysti lopu, mutta jonkinlaiset pudotuspelit varmaan käydään. Sama on edessä lento-bisneksessä. Siellä on aika iso jono sitten työtä vailla olevaa henkilökuntaa, joten tavallaan on oma valinta, että haluaako pudotuspeleihin lähteä mukaan, vai vaihtaa alaa jo nyt. En tiedä mitä rekat normaalisti vie dieseliä, mutta jatkossa, mitä pihimpi, sitä paremmat mahdollisuudet keskimäärin.
Kun sitten jossain vaiheessa päädytään valittamaan polttoaineiden hinnoista, niin yksi asia on varma: Hommasta syyllistetään joku muu (joko valtiovalta ja sen polttoaineverotus, tai rättipäät ja niiden kyvyttömyys elää rauhassa tyrannioidensa alla ja pumpata sitä öljyä meille. Siitäkin huolimatta että meidän öljy tulee venäjältä)
Viikon vinkkeihin, tai johonkin, on tarkoitus luoda katsausta jossain vaiheessa näistä “tulevaisuuden aloista” ja “menneisyyden aloista”.
muuten kansainvälinen valuuttarahastokin ottaa jo öljyhuipun vakavasti:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2011/01/index.htm
öljyasioita käsitellään luvussa 3. se alkaa näin:
The persistent increase in oil prices over the past decade
suggests that global oil markets have entered a period
of increased scarcity. Given the expected rapid growth
in oil demand in emerging market economies and a
downshift in the trend growth of oil supply, a return
to abundance is unlikely in the near term.
huvittava tuo “in the near term”.
Yksi kerrallaan suuret instituutiotkin tiedostavat tilanteen.
Eiköhän ensi vaalikauden lopulla v. 2015 ole yleisessä tiedossa että öljynhinta on “tasaisessa” nousussa. Lainausmerkit siksi, että vaikka trendi näyttää tasaisesti ylöspäin tulee hinnassa suuria hyppäyksiä kumpaankin suuntaan.
Tuhannen euron kysymys onkin että mitä me tällä tiedolla teemme. E10-sekoilua lukuunottamatta en ole nähnyt _yhtään_ konkreettista tekoa öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Asia ei ole esillä edes puheissa. Melko erikoista koska itse uskon, että tulevaisuuden menestyjät löytyvät niiden joukosta jotka parhaiten selviävät tulevasta energiakriisistä.
Melkoisesti on luottoa joihinkin tulevaisuuden teknologioihin jotka eivät vielä edes toimi kunnolla, kuten sähköautoihin tai uusiutuvaan energiaan.
konkreettisia tekoja öljyasioissa ei tapahdu koska niitä ei haluta/uskalleta ajatella. tai näin ainakin luulen. riippuvuuden vähentäminen tarkoittaisi elämäntapamuutoksia, elintason (=energian kulutuksen) laskua, sekä varmaankin monenlaisia yhteiskunnan rakenteiden muutoksia.
a_l ja jukka, olen itse joitain toimenpiteitä havainnut, joskin ne ovat isolta osin ilmastonmuutos-näkökulmasta. Esimerkiksi:
- Suomen autoveron uudistus suosimaan pienempikulutuksisia autoja. Ok, voi olla liian loiva, mutta pitää myös miettiä että mikä on poliittisesti mahdollista ja mikä ei. Syytä tietysti kiristää entisestään.
- Suomen korkea polttoaineverotus. Tämä on ollut tietysti aina, mutta keino se on silti hillitä öljyriippuvuutta.
- UPM:n biojalostamo-hanke. Tuollaisia tarvittaisiin varmaan lisää, mutta alku se on tuokin. Siellä siis tehdään biomassasta polttonesteitä.
http://www.upm-kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/UPM_Biojalostamo_YVA_ohjelma.pdf
Lisää toki tarvitaan. Tällä hetkellä monet ilmastonmuutosta hillitsemään suunnatut hankkeet palvelevat myös öljykoukusta irtautumista, kuten julkisen liikenteen kehittäminen (jonka pitäisi olla ihan eri tasolla, mutta jostain vaijeribusseistahan oli vasta puhetta). Voi olla että vaikka joku asiasta olisikin tietoinen, niin hän varoo sanomasta lauseen loppuun “koska Öljyhuippu”. Vaan sanoo ennemmin “koska ilmastonmuutos”, joka on sosiaalisesti ja poliittisesti hyväksyttyä.
Mutta toistan vielä, tarpeeseen nähden aika laimeaa on ollut.
Tarkemmin ajatellen myös E10 on perusteltu ympäristöhyödyillä, jotka ovat hyvinkin kyseenalaiset.
Nesteen biodieselhankkeen ympäristövaikutus on lähes varmasti negatiivinen, mutta öljyriippuvuutta se saattaa kyllä vähentää.
Eli onhan näitä mutta ne on hienosti naamioitu
Tieliikenne muuttuu kyllä mielenkiintoiseksi kun öljy maksaa yli 200 taalaa tynnyri. Näin routavaurioaikaan muistuu mieleen etteivät ne tiet pysy ajokelpoisina ilman ylläpitoa. Ja mitäs se asfaltti onkaan..
pakistanin tilanne pahenee:
http://www.dawn.com/2011/04/25/crisis-worsens-with-power-shortfall-at-6000mw.html
nigeriassakin on ongelmia. vaikka nigeria on öljyntuottaja, niin sillä ei ole riittävästi jalostuskapasiteettia, joten se joutuu ostamaan jalostuettuja tuotteita maailmanmarkkinahinnoilla ulkomailta.
http://tribune.com.ng/index.php/news/20900-nigerians-groan-as-diesel-price-hits-n160-per-litre
eikä filippiineilläkään mene hyvin
http://www.philstar.com/Article.aspx?articleId=679159&publicationSubCategoryId=66
a_l ja jukka, olen itse joitain toimenpiteitä havainnut, joskin ne ovat isolta osin ilmastonmuutos-näkökulmasta. Esimerkiksi:
- Suomen autoveron uudistus suosimaan pienempikulutuksisia autoja. Ok, voi olla liian loiva, mutta pitää myös miettiä että mikä on poliittisesti mahdollista ja mikä ei. Syytä tietysti kiristää entisestään.
- Suomen korkea polttoaineverotus. Tämä on ollut tietysti aina, mutta keino se on silti hillitä öljyriippuvuutta.
- UPM:n biojalostamo-hanke. Tuollaisia tarvittaisiin varmaan lisää, mutta alku se on tuokin. Siellä siis tehdään biomassasta polttonesteitä.
http://www.upm-kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/UPM_Biojalostamo_YVA_ohjelma.pdf
+1